Suomen liikenne

Rautatieliikenne

Suomen rautatieliikenteen historia

Ensimmäinen rautatienpätkä avattiin 31. tammikuuta 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. 14 vuotta myöhemmin Helsingistä pääsi junalla jo Tampereelle. Tuohon aikaan Suomi kuului Venäjän vallan alle, joten rautatie Pietariin valmistui vuonna 1870. 1800-luvulla rataverkostojen pääasiallinen suunta oli etelästä pohjoiseen, mutta myöhemmin alettiin rakentaa niitä yhdistäviä poikkiratoja.

Junatyypit

Junatyypillä tarkoitetaan sitä, mihin kulkutarkoitukseen juna on suunniteltu käytettäväksi.

InterCity-juna on tarkoitettu nopeaan liikenteeseen kaupunkien välillä. Keskinopeus on 160-200km/h ja junassa on ravintolavaunu, pistorasiat ja yleensä myös WiFi.

Pendolino on nopea juna, jonka nopeus voi olla jopa jopa 220km/h ja se kulkee suosituimmilla reiteillä.

Pikajunassa pääsee matkustamaan nopeasti pitkilläkin etäisyyksillä ja suuremmankin tavaramäärän kanssa. Pikajunissakin on pistorasiat.

Allegro on mukava tapa matkustaa. Juna on avara, tyylikäs ja varustettu hyvällä ravintolavaunulla. Allegron kyydissä pääsee myös Pietariin.

Yö- ja autojunat mahdollistavat oman kulkuneuvon ottamisen matkalle mukaan. Yöjunissa on sängyt, jotta matkustajat saavat levättyä.

Taajamajuna on eturivetoinen juna, sähkömoottorijuna tai kiskobussi. Tässä junassa palvelut vaihtelevat vaunuston mukaan.

Lähijuna on melkein sama asia kuin taajamajuna, mutta lähijunat ovat uudempia. Niissäkin palvelut vaihtelevat vaunuston mukaan.

Tolstoi-junissa on mukavat makuuvaunut ja upeat business-vaunut. Ravintolavaunukin on huippuluokkaa.

Vammaismatkustajat junissa ja asemilla

Monissa junissa on pyörätuoleilla kulkeville ramppeja ja invanostimia jotka helpottavat kulkemista. Taajamajunien ja lähijunien lattiat ovat usein matalat, joten apuvälineilläkin on helppoa päästä raiteilta sisälle junaan. Invavessat löytyy junilta ja asemilta. Jos liikuntavammainen henkilö tarvitsee apua asemalla liikkumiseen, VR järjestää auttajan, kunhan avuntarpeesta ilmoitetaan 48 tuntia ennen avun tarvetta. Sokeat asiakkaat on huomioitu niin, että paikkanumerot on kirjoitettu myös pistekirjoituksella. 

Kestävä kehitys junaliikenteessä
Junat ovat vähäpäästöisiä, joten kestävä kehitys ei junien takia kärsi.

Palvelut junissa ja asemilla
Rautatieasemilla on usein kauppoja, kahviloita, ravintoloita ja kioskeja. Asemilla on myös lipunmyyntipisteitä ja vessoja. Junasta riippuen junissa on lipunmyynnin sekä vessojen lisäksi ravintolavaunuja, WiFi-yhteys sekä pistorasiat.

Lipunmyynnin eri tapoja
Lipun voit ostaa näppärästi pankkikortilla toimivasta lippuautomaatista, lipunmyyntipisteen kassalta tai vaikka vasta junassa. Junasta riippuen lippuun tulee lisähintaa mikäli sen ostaa vasta junasta. Mahdollista on ostaa myös kuukausi-, ennakko- tai mobiililippuja.

Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne
Suomesta pääsee näppärästi ja edullisesti junalla Venäjälle. Helsingistä lähtee junia suoraan Pietariin ja Moskovaan. Helsinki-Pietari välin matkustaa Allegro-junalla jopa vain 40 eurolla. Yöjuna Moskovaan maksaa n. 100 euroa, lapsille tietysti halvempi ja ryhmäalennuksiakin saa. Alennushintaisia lippuja ei myydä Venäjällä, joten rahoistaan tarkan matkustajan kannattaa ostaa paluulippu valmiiksi Suomesta.

InterRail, junaliput Eurooppaan ja VR
InterRail eli "reilaaminen" tarkoittaa maailman - tai pienemmässä mittakaavassa maiden kiertelyä kulkuvälineenä käyttäen junaa. InterRail-lipulla pääsee reilimaissa kulkemaan junilla oikeastaan minne vain. VR tarjoaa voimassaolevan InterRail-lipun näyttäessäsi -50% alennuksen junalipuista pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Myös jotkut laivayhtiöt tarjoavat alennuksia reilikortilla. Reilikortteja on Global Pass, joka kelpaa kaikissa maailman InterRail-maissa ja One Country Pass, joka on maakohtainen. VR:n nettisivusto tarjoaa todella hyviä valmiita reittiluonnoksia, joiden pohjalta on Eurooppaan sijoittuvaa reilimatkaa hyvä lähteä suunnittelemaan.

InterRail Global Pass hinnasto

VR ja yhteistyökumppanit

VR tekee yhteistyötä useiden yritysten kanssa.

Liikematkustajat junassa

Liikematkustajilla on mahdollisuus aloittaa kokous jo junassa, DuettoPlus-kabinetissa. Kabinettiin mahtuu 6 henkilöä ja Helsinki-Tampere välille kabinetin hinta on vain 220€. Työmatkansa junalla kulkevalle liikematkaajalle sarjalippu tai kuukausilippu olisi hyvä vaihtoehto.

VR ja asiakaspalvelu
Omat kokemukseni VR:n asiakaspalvelu ei ole mitään huippuluokkaa. Asiakaspalvelijoita on asemilla ja junissa myymässä lippuja, mutta ainakaan itse en ole koskaan kuullut minkäänlaista small talkia tai muuta vastaavaa vaikka kuljen junalla lähes viikottain. Asiakaspalvelua on siirretty myös some-kanaville, ja tietysti on myös puhelinsoittoihin ja kysymyksiin vastaavia asiakaspalvelijoita. Netistä löytyy numeroita joihin voi ottaa yhteyttä.

Bussiliikenne

Suomen bussiliikenteen historia
Linja-autot otettiin käyttöön 1900-luvun alussa. Ensimmäinen bussilinja kulki Uudenkaupunginja Turun välillä. Pääkaupunkiseudulla bussiliikenne aloitettiin vuonna 1907, ja ensimmäisenä bussit kulki Töölö-Haaga välillä. Linja-autoista tuli tärkein joukkoliikenteen muoto.

Reittiliikenne
Reittiliikenne tarkoittaa, että bussit kulkevat ennestään sovituilla reiteillä.

Vakiovuoro
Vakiovuoro tarkoittaa että bussit kulkevat tietyillä reiteillä säännöllisesti. Aikataulut on luotu työ- ja kouumatkalaiset huomioon ottaen ja vakioliikenne kulkee kaupunkien ulkopuolellekin maaseuduille.

Pikavuoro
Pikavuoro ei pysähdy kaikilla pysäkeillä, vaan vain merkityillä pikavuoro-pysäkeillä. Pikavuoro pysähtyy isoissa ja vähän pienemmissäkin kaupungeissa. Pikavuorot kuljettaa usein myös rahtitavaraa.

Tilausliikenne
Tilausliikenne lähtee nimensä mukaan vain tilauksesta. Monet bussiyhtiöt ajaa linjaliikenteen lisäksi tilausajoja. Tilausajoilla kuljetaan usein silloin, kun vakioliikenteen aikataulut eivät sovi, tai busseja ei kulje määränpäähän ja kyseessä on vähän isompi asiakasryhmä. Tällöin bussi varataan etukäteen, ja sovittuna aikana lähdetään sovitusta paikasta sinne, minne asiakasryhmä bussikyydin tarvitsee.

Matkahuolto
Matkahuolto on 1933 perustettu Linja-autoliiton omistama linja-autoliikenteen markkinointiyritys.

Suomen bussitoimintaan suuntautuneet matkanjärjestäjät
Bussitoimintaan suuntautuneita matkanjärjestäjiä ovat esimekiksi Matkapojat, Matkapalvelu Liisa Hietala ja Pohjolan Matka. Pohjolan Matka järjestää tilausajoliikennettä, reittiliikennettä, ryhmämatkoja mm. satamiin, lentokentille ja kylpylöihin. Välillä esimerkiksi kylpylälipun hinta sisältyy bussilipun hintaan, ja näin erilaiset palvelut tekee yhteistyötä keskenään.

ExpressBus
EB on siististi cool! Ei vaan, se on valtakunnallinen bussijärjestelmä. Bussit pysähtyy isoimmissa kaupungeissa ja joillakin välipysäkeillä. Edullinen ja näppärä tapa matkustaa kaupungista toiseen.

Bussien merkitys liikenneverkossa
Bussit kulkee pienissäkin kylissä, joihin rautatieverkosto ei yllä. Näin bussit ja junat tavallaan täydentävät toisiaan ja pikku kylienkin ihmiset pääsevät liikkeelle. Bussit ovat myös näppärä tapa säästää luontoa ja kulkea matkoja yhdessä isommallakin porukalla.

Kestävä kehitys bussiliikenteessä
Bussit jättävät paljon pienemmän hiilijalanjäljen kuin mitä jäisi, jos kaikki bussin matkustajat ajaisivat omilla autoilla. Helsingissä on kiinnitetty enemmän huomiota bussien ajotapaan ja sitä kautta pästöihin. Bussikuskin pitäisi ajaa tasaisesti, ilman jatkuvaa äkkijarruttelua ja nopeita kiihdytyksiä, niin päästöjä syntyisi vähemmän. Tutkimuksissa on huomattu, että kun kuskien ajotapa on muuttunut, jonka johdosta polttoaineen kulutus on vähentynyt jopa kymmenen prosenttia.

Esittele yksi valitsemasi valtakunnallinen bussiyhtiö
Pohjolan Liikenne on valtakunnallinen bussiyhtiö, jonka palvelukonsepti on tehty täysin asiakkaat huomioon ottaen. Pohjolan Liikenne on tarjonnut asiakkaille varman ja edullisen kyydin jo vuodesta 1949, mutta kalusto on tuosta jo täysin uudistettu. Pohjolan Liikenne ajaa niin tilausajoa, paikallisliikennettä, pikavuoro- ja vakioliikennettä ja maaseutuliikennettä. Myös Finnair CityBus-on Pohjolan Liikenteen nimen alla. Pikavuorobusseissa palveluina löytyy esimerkiksi ilmainen WiFi-verkko, pistorasiat, bussi-info joka kertoo sijainnin kartalla, kellonajan ja sään, palveluautomaatin ja vessan. Lapsikin voi matkustaa yksin, kunhan Lapsipassi on täytettynä kolmena kappaleena. Matkatavaroita saa kantaa mukanaan jonkun verran, eli kaksi matkalaukkua sekä lastenvaunut tai sukset voi ottaa veloituksetta, mutta kolmas laukku ja kaikki sen jälkeen maksavat 3,30€ per laukku. Polkupyörän bussilippu maksaa 4€, ja lemmikkilippu 3,30€. Hinnasto ja aikataulu löytyy täältä: http://www.pohjolanliikenne.fi/fi/index.html.

Hämeenlinnan paikallislinja-autoliikenne
Hämeenlinnassa kulkee tosi paljon vakiovuoroja, joista on helppo löytää itselle sopiva vaihtoehto. Kaupungin bussien hinnat ovat kyllä iha taivaissa, kertalippu on 3,30€ ja tunnin sisällä lipun ostosta tapahtuva bussin vaihto aiheuttaa 1€ lisäkustannuksen. Bussiyhteyden ovat hyvät niin kaupungin laidoille kuin vaikkapa rautatieasemallekin, ja linja-autoasemalta löytyy Matkahuollon toimipiste palveluineen. Linjoja on paljon ja bussit kulkee suht usein, joten mielestäni Hämeenlinnan bussiyhteydet on kokonaisuudessaan melko hyvin sumplittu!

Lentoliikenne

Suomen lentoliikenteen historia
1900-luvun alkupuolella Helsingistä alettiin lentämään Tallinnaan, ja ensimmäisillä lennoilla kuljetettiin matkustajien sijaan postia. Pikkuhiljaa lentoliikenne alkoi tulla yhä suositummaksi, ja alettiin lentoja alettiin vähitellen lentää matkustusmielessä. Sitten lennettiinkin jo Helsinki-Tukholma väliä, joka myöhemmin osoittautui vähemmän kannattavaksi kuin Helsinki-Tallinna väli, luultavimmin siksi, että Tallinnasta oli paremmat kulkuyhteydet muualle Eurooppaan kuin Tukholmasta. Ensimmäisissä lentokoneissa oli pieni suljettu matkustamo, johon mahtui usein vain neljä markustajaa.

Ensimmäiset lentokoneet näyttivät aikalailla tältä.

Siviili-ilmailu

Harrastusmielistä ilmailua, joka ei siis ole kaupallista toimintaa. Siviili voi lähteä pieniltä, ei matkustajaliikenteen käytössä olevilta lentokentiltä lentämään omalla tai vaikkapa jonkin lentoseuran lentokoneella. Siviililentäjilläkin pitää olla lentokoulutus.

Sotilasilmailu

Sotilasilmailu tarkoittaa sotilaallisen ilmatoiminnan hoitamista sodan ja rauhan aikana. Sotilasilmailun välineitä ovat esimerkiksi hävittäjä-, pommittaja-, kuljetus- ja tiedustelukoneet. Suomessa sotilasilmailusta vastaa Suomen ilmavoimat.

Liikenneilmailu

Liikenneilmailu on sanan mukaan liikennettä, joka kuljettaa ihmisiä paikasta toiseen. Eli kyseessä on matkustusmuoto. Yleensä liikenneilmailussa lennetään reittilentoja, mutta poikkeus on esimerkiksi rahtiliikenne, tällöin lentokone lentää tietysti sinne, minne rahti on menossa eikä sinne minne reittilennolla lennettäisiin.

Reittiliikenne

Reittiliikenne ilmailussa on melkeinpä sama asia kuin reittiliikenne linja-autoilussa. Reitti ja aikataulu on ennalta tiedossa ja sen mukaan lennetään. Pidemmillä reittimatkoilla lentokone usein tekee välilaskun, eli matkustajat vaihtavat lentokonetta jollakin maailman lentokentistä.

Tilausliikenne

Asiakkaat pystyvät varaamaan lentoja eri lentoyhtiöiltä. Hyvä puoli tilauslennossa on se, että asiakas ei voi myöhästyä lennolta koska lento lähtee silloin kun asiakas itse on valmis. Tietysti tilauslennot tulevat kalliimmaksi kuin tavallinen liikennelento, mutta saapahan yksityiskoneen ja epämiellyttäviä kanssamatkustajia ei ole. Turku-Maarianhamina-Turku maksaa 6-7 matkustajalle tilauksesta yhteensä 1650€.

Sukkulaliikenne

Avaruussukkuloilla liikutetaan satelliittejä ja muuta rahtia Maan matalalle kiertoradalle sekä sieltä myöskin takaisin Maahan. NASA on ainoana maailmassa ottanut sukkulaliikenteen käyttöön. Avaruussukkulat ovat monimutkaisimpia laitteita, mitä ihmiskunta on ikinä tähän mennessä ikinä rakentanut onnistuneesti.

Taksiliikenne

Taksiliikenne ja lentoliikenne on hyvin yhteistyössä toistensa kanssa, vaikka tekijät eivät itse kohtaa missään tilanteessa. Lennolle lähtevä asiakas pääsee helposti ja vaivattomasti taksilla lentokentälle myös sellaisista paikoista, mistä bussit eivät lentokentälle kulje, Maassa teillä kulkevien taksien lisäksi ilmailuun kuuluu myös oleellisesti ilmataksit, jotka lentävät kuin lentokone mutta ovat pieniä.

Yleisilmailu

Yleisilmailu tarkoittaa lentoliikennettä, jota ei harjoita valtio tai mikään lentoyritys/yhtiö reittiliiknteessä. Yleisilmailu ei siis pääasiassa ole kaupallista, mutta toki se voi olla sitäkin, esimerkkinä kaupallisesta yleisilmailusta ovat vaikkapa pelastus- ja valvontalento, metsäpaljon sammutus, ambulanssilennot, yrityslennot ja maa- ja metsätalouskäyttö (myrkytys/lannoitus).

Finavia

Finavia on Suomen valtion omistama osakeyhtiö, joka vastaa 24 lentokentän toiminnasta ja kehittymisestä. Finavian tehtäviin kuuluu pitää kiitotiet kunnossa, turvatarkastaa matkustajat sekä matkalaukut ja valvoa että nousut ja laskut sujuvat turvallisesti. Finavia kertoo nettisivuillaan, että heidän strategiansa ydin on Helsinki-Vantaan lentokenttä, ja se onkin suurin vaihtokenttä Euroopan ja Aasian välisillä pidemmillä lentomatkoilla. Tärkeintä yritykselle on totta kai turvallisuus, asiakaslähtöisyys, tehokkuus, yhteistyö ja vastuu ympäristöstä.

Lentoliikenne ja kestävä kehitys

Kuten muutkin julkiset kulkuneuvot, lentokonekin on ympäristöystävällinen. Muilla kulkuvälineillä kuitenkin on mahdollista vähentää päästöjä biopolttoaineilla, mutta lentokoneisiin sopivaa biopolttoainetta ei ole vielä olemassa. Finavia ja Finnair tekevät tiukasti yhteistyötä, ja heidän taivoitteena on saada lentokoneet toimimaan biopolttoaineella, jotta kestävä kehitys ilmailussakin voitaisiin varmistaa.

Suomen lentokentät

Suomessa on 27 matkustajaliikenteen toiminnassa olevaa lentokenttää, joista ylivoimaisesti suurin ja tunnetuin on Helsinki-Vantaan lentokenttä. Pienimmästä päästä on Kauhavan ja Varkauden lentokentät. Näiden matkustajille tarkoitettujen lentokenttien lisäksi Suomessa on todella useita, pieniä ja vähän isompiakin lentokenttiä joissa ei matkustajaliikennettä ole, mutta vastaavasti ne toimivat esimerkiksi pelastuskoneiden lentokenttinä. Alla olevassa kartassa on näkyvillä kaikki Suomen lentokentät, mukaanlukien pienet yksityiskentätkin.

Helikopteritoiminta Suomessa

Suomessa on monenlaista helikopteritoimintaa. Helikoptereita käytetään pelastustilanteissa, kuten sairaanhoidossa ja kuljetuksessa, metsäpalojen sammuttamisessa, suurten peltojen lannoittamisessa, karttojen kuvaamisessa, etsintätyössä ja monissa muissa tehtävissä. Puolustusvoimien helikopteritoiminta on viime aikoina lisääntynyt, siitä on tullut joka päiväistä, ympäri vuorokautista ja ympäri vuotista. Usein näkee itsekin taivaalla lenteleviä helikoptereita!

Esittele lyhyesti yksi valitsemasi suomalainen lentoyhtiö, ei Finnair.

Blue1 on suomalainen lentoyhtiö, jonka omistaa SAS. Blue1 on perustettu vuonna 1988, ja SAS on omistanut yhtiön vuodesta 1998 asti. Aluksi yhtiö kulki nimellä Air Botina, mutta viisi vuotta sen jälkeen, kun SAS oli ostanut yhtiön , nimi vaihdettiin Blue1:ksi. Aluksi lennettiin vain Skandinavian alueella, mutta nykyisin alue on laajentunut. Tällä hetkellä Blue1 panostaa Suomen ja Skandinavian välisiin liikelentoihin, mutta lentää lomalentoja suurimmilta kentiltä (Helsinki-Vantaa, Tampere, Turku, Vaasa) myös muualle Eurooppaan. Yhtiö lentää myös tilauslentoja. Vuonna 2011 kirjoitettiin, että Blue1 on (ainakin siis ollut) Suomen toiseksi suurin ja tunnetuin lentoyhtiö.

Laivaliikenne

Suomen laivaliikenteen historia

Suomen ensimmäinen laiva oli höyrylaiva Ilmarinen, joka valmistui Kiteessä vuonna 1833. Ensimmäiset laivat oli hinaustarkoitukseen suunniteltuja, ja niillä hinattiinkin monen moista kauppatavaraa Venäjälle. Pikku hiljaa laivoilla alkoi olemaan matkustajaliikennettä ja laivat kehityyivät nopeemmiksi, isommiksi ja vähemmän luonnolle haitallisiksi. Siitä laivaliikenne on vain jatkanut kehitystään, ja ajan saatossa kehittyi laivayhtiöitä jotka olivat suunnitelleet laivoja juuri matkustajia varten, ja jotka ovat toiminnassa vielä tänäkin päivänä. 

Sisävesiliikenne

Suomessa kun järviä ja vettä on niin paljon, on sisävesiliikennettäkin todella paljon. Sisävesiliikenne on niin suosittua, että on ihan omia pieniä laivayhtiöitä jotka liikkuvat sisävesillä. Esimerkkinä Suomen Hopealinja, joka liikennöi vesistöjä pitkin Pyhäjärvellä ja Vanajavedellä.

Tärkeimmät sisävesireitit esimerkein

Suomen tärkeimmät sisävesireiti ovat esimerkiki Saimaan reitit ja Saimaan suunnalta muualle maahan lähtevät vesireitit. Suomen vilkkain sisävesiliikenne on kuitenkin Tampereella, joten Tampereen sisävedet ovat myöskin tärkeä osa kaikkia Suomen sisävesistöjä, ja Tampereelta on hyvät kulkuyhteydet eri puolille Suomea. Tampere-Hämeenlinna väli, jota liikennäidään Suomen Hopealinjalla, on merkittävä sisävesireitti.

Suomen Hopealinja Oy

Suomen Hopealinja Oy on osakeyhtiö, joka liikennöi sisävesiä pitkin. Hopealinja on Suomen suurin vastaava yritys, ja sillä on käytössään 8 erilaista, hienoa sisävesilaivaa. Aluksen liikennöivät Valkeakosken, Tampereen ja Hämeenlinnan välisillä sekä Mäntän ja Keuruun välisillä sisävesireiteillä. Vuosittain Hopealinjalla matkustaa noin 85 500 asiakasta. Kesäisin Tampere-Hämeenlinna välillä liikennöidään päivittäin, ja muille väleille saa varttua laivan. Hopealinja järjestää tilausmatkoja sekä teemamatkoja. Alla on kuva yhdestä Hopealinja Oy:n sisävesiliikennelaivasta.

Meriliikenne

Suomessa on vilkas meriliikenne, vaikka liikenneyhteydet eivät teitsekään ole kauhean huonot. Merellä kulkee paljon risteilyaluksia, mutta myös todella paljon rahtilaivoja sekä siviiliveneitä. Turusta ja Helsingistä on helppo hypätä risteilylaivaan ja kulkea Tallinnaan, Maarianhaminaan tai Tukholmaan. Suomessa on monta eri laivayhtiötä, jotka kaikki tarjoaa hiukan erilaisia risteilymahdollisuuksia. Koska Suomen raja on puoliksi rantaviivaa, niin meriteitse on helppo kuljettaa tavaraa Euroopasta Suomeen ja vastaavasti Suomesta Eurooppaan.

Risteilyliikenne

Itämerellä seilaa päivittäin useita risteilyaluksia täynnä matkustajia, ja risteilyliikenteen suosio vain kasvaa kasvamistaan. Monet lähtevät risteilylle joko tekemään taxfree-ostoksia, juhlimaan tai vain siirtyäkseen paikasta toiseen, tai miksipä ei vaikka kaikkea tätä. Helsinki-Tallinna väliä risteilee Eckerö Line, Linda Line, Viking Line ja Tallink-Silja ja Helsinki/Turku-Tukholma väliä risteilee mm. Viking Line ja Silja Line. Risteilyaluksilla on paljon viihdykkeitä myös lapsille.

Matkustajalaivaliikenne

Matkustajalaivan ja risteilylaivan ero on siinä, että matkustajalaivan pääasiallinen tarkoitus on vain kuljettaa matkustajia, kun taas risteilylaivalla tarkoituksena on viihdyttää asiakkaita ja että pelkkä laivamatkakin on jo miniloma. Matkustajalaivaliikenne on suosittua sellaisten matkustajien keskuudessa, jotka eivät toivo laivamatkalta viihdykkeitä, vaan vain siirtymistä paikasta toiseen.

Rahtiliikenne

Rahtiliikenne keskittyy tavaran ja materiaalin kuljettamiseen, ei matkustajaliikenteeseen. Rahtia kulkee meren kautta Euroopasta Suomeen ja toisin päin. Joissakin rahtilaivoissa on myös paikkoja matkustajille, mutta niitä ei silti lasketa matkustajalaivoiksi.

Suomen merisatamat

Suomessa on todella paljon satamia, mutta vain kaksi suurempaa satamaa ovat risteilyliikenteen käytössä. Helsingin, Turun ja Maarianhaminan satamat ovat risteilyliikenteen käytössä. Muut satamat on tarkoitettu esimerkiksi rahdin vastaanottamiseen ja lähettämiseen ja muulle matkustajaliikenteelle.

Laivaliikenne ja kestävä kehitys

Laivat ovat ekologinen vaihtoehto. Laivoissa käytettävä polttoaine ei jätä suurta hiilijalanjälkeä, ja sitä kehitetään koko ajan vieläkin ekologisemmaksi.

Suomesta lähtevät tärkeimmät reitit esimerkein

Helsinki-Tallinna, Turku-Tallinna, Helsinki-Maarianhamina-Tukholma ja Turku-Maarianhamina-Tukholma ovat Suomen tärkeimmät risteilyliikennereitit. Tärkeimmät rahtireitit menevät naapurimaiden lisäksi  pidemmälle Eurooppaan.

Suomalaiset laivayhtiöt

Suomalaisia laivayhtiöitä ovat esimerkiksi Silja Line, Viking Line, Eckerö Line, FinnLines ja Kristina Cruises. Tunnetuimmat ja suurimmat näistä ovat Silja Line, Viking Line ja Eckerö Line.

Esittele yksi valitsemasi suomalainen laivayhtiö

Viking Line on laivayhtiö, jonka laivat ovat toinen toistaan upeampia ja isompia. Viking Line tarjoaa monia eri vaihtoehtoja, joista jokaisen on helppo löytää itselle sopiva. Laivoilla on tekemistä koko perheelle, nuorimmille tekemistä järjestää maskottihahmo Ville Viking ja vanhempaa porukkaa viihdyttää taxfree-myymälät sekä laivojen yökerhot. Viking Line lähtee sekä Turusta että Helsingistä, ja risteilee niin Tukholmaan kuin Tallinnaankin. Viking Linellä voi liittyä Viking Clubiin, joka oikeuttaa alennuksiin tulevista risteilyistä. Ja mikä parasta, risteilyiden hinta-laatutaso on juuri kohdillaan!

Valtatiet

Valtatiet ovat Suomen tieverkoston hallitsevia tekijöitä. Koko maantieverkon pituudesta valtatiet kattavat vain noin kymmenesosan, ja vuonna 2013 Suomessa oli 8 600 kilometriä valtatietä. Valtatiet on numeroitu 1-39, ja ne on numeroitu valkoisin kirjaimin punaiselle pohjalle. Kaikille 39:lle numerolle ei ole ainakaan vielä omaa valtatietä, mutta numerot ovat varattuina, jos valtateitä tulee joskus olemaan lisää. Merkittävimmät valtatiet lähtevät Helsingistä ja Turusta.

Suomen valtatiet

Matkaturvallisuus

Matkavakuutus

Matkavakuutus kattaa vakuutuksesta riippuen matkalla sattuneen onnettomuuden tai tavaroiden katoamisen aiheuttamat kustannukset. Vakuutusvaihtoehtoja ja vakuutusyhtiöitä on useita, ja vakuutuksista voi jokainen räätälöidä vähän itsensä näköisen.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Eurooppalainen sairaanhoitokortti oikeuttaa perusterveydenhoitoon kaikissa Euroopan maissa, sekä helpottaa tietojen siirtymistä maasta toiseen jolloin hoitokin helpottuu.

Autojen turvallisuusasiat

Autoissa on turvavyöt ja ilmatyynyt sen varalta, että sattuu kolari tai jokin muu onnettomuus. Talvisin autoissa on pakko käyttää talvirenkaita liukkauden takia. Valotkin autoissa on, että pimeellä näkee eteen ja että näkee vastaan tulevat autot, ja vilkut on sitä varten että muut tietää minne on kääntymässä ja näin vältytään vaaratilanteilta.

Lentokoneiden turvallisuusasiat; ennen lentoa, lennolla ja lennon jälkeen

Ennen lentoa kaikille matkustajille tehdään turvatarkastus ja matkalaukut läpivalaistaan, jotta lentokoneeseen ei pääse mitään, mikä voisi olla vaaraksi lennolla. Lennon aikana lentoemännät ohjeistavat poikkeustilanteiden varalta, nousussa ja laskussa kaikki pitävät turvavyötä, lisähappea on saaatavilla ja koneessa on pelastusliivejä, jos joudutaan laskeutumaan veteen. Lennon jälkeen tullattavat tavarat tullataan ja matkatavarat huolehditaan omille omistajilleen.

Laivaturvallisuus

Laivoilla ei tarvisteta laukkujen sisältöä. Laivoilla on pelastusveneitä ja pelastusliivejä jos laiva vaikka uppoaa. Yksin matkustavan lapsen pitää täyttää tietolomake ja se pitää pitää mukana koko matkan ajan.

Vesiväylien kunnossapito

Talvisin jäät murretaan väyliltä, ettei ne ole vaaraksi laivoille ja niiden rakenteille. Väyliä ruopataan, turvalaitteita kunnostetaan ja huolletaan, Poimujen kunnot tarkastetaan säännöllisesti. Väylänhuoltovenettä ei saa häiritä, kun se on paikoillaan tai rantautunut. Suuremmilla väyläaluksilla työskentelevien sukeltajien työtä ei myöskään saa häiritä. Sukeltajat ovat töissä silloin kun sukelluslippu on ylhäällä.

Metrojen, raitiovaunujen, junien ja bussien turvallisuusasiat

Busseissa on usein turvavyöt. Metroissa ja raitiovaunuissa turvallisuudesta on huolehdittu melko heikolti, koska esimerkiksi juuri turvavyöt puuttuu kokonaan. Junissa esimerkiksi ovet eivät aukea ennen kuin juna on täysin pysähtynyt ja junissa on kaiteita joista voi kävellessä pitää kiinni.

Trafi

Trafi on yritys, joka huolehtii ja edistää liikenteen turvallisuusasioista ja vastaa liikennejärjestelmän viranomaistehtävistä. Trafi esimerkiksi myöntää tarvittavia lupia, tekee yhtistyötä kansainvälisellä tasolla ja luo edellytyiksiä älyliikenteen kehittämiselle.