Makupaloja Suomesta
Makupaloja Suomesta
Suomalainen ruokakulttuuri perustuu hyvin pitkälti perinteisiin ja luonnon makuihin ja vaikutteisiin. Monelle suomalaiselle sekä ulkomaalaisellekin parhaat ruokaelämykset tulevat juuri Suomen puhtaasta luonnosta. Luonto on joka paikassa lähellä, ja kuka tahansa saa mennä metsään keräämään marjoja ja sieniä, mikä on varsinkin ulkomaalaisille ihmetyksen aihe. Ruokakulttuuri on saanut vaikutteita naapurimailta, esimerkiksi jouluruuat ovat perintöä lännestä, ja pääsiäisen herkut idästä. Suomessa ruuanlaitto perustuu on puhtaisiin ja laadukkaisiin raaka-aineisiin, ja suomalainen ruoka kiinnostaa maailmalla juuri puhtauden ja tuoreuden ansiosta.
Suomessa harjoitetaan maataloutta maailman pohjoisimpana. Kasvukausi on lyhyt ja vuorokauden lämpötilaerot suuria, ja ne luovatkin yrtteihin vahvat aromit sekä marjoihin paljon ravintoaineita. Talvisiin ruokiin kuuluu sipulit, perunat, porkkanat ja lihapadat, kun taas kesällä nautitaan uuden sadon perunoista, makeista mansikoista ja herneistä. Talvisin mikään ei kasva pihalla, ja talvikauden ajaksi kasvatus siirtyy sähköistettyihin kasvihuoneisiin. Vuodenaikojen mukainen syöminen on vuosien saatossa vähentynyt, mutta vaihtelu näkyy silti vielä suomalaisessa ruuassa, paras esimerkki tästä on juurikin ne alkukesän uudet perunat.
Suomalainen perusruoka on terveellistä ja maailmalla tunnettua. Ruuasta saa kaikki tarvittavat ravintoaineet, ja lisäksi erityisruokavalioille löytyy Suomesta erittäin kattavasti vaihtoehtoja. Erityisruokavaliot ovat suuri osa Suomen ruokavientiä ja täällä valmistettuja tuotteita myydään eri puolilla Eurooppaa ja Amerikassa asti. Suomalaisten tutkimusten tulokset ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja, ja monet ulkomaalaiset erityisruokavaliolliset ovat saaneet paljon apua ja helpotusta suomalaisesta ruuasta ja Suomen luonnon antimista.
Suomessa ilmainen kouluruokailu on osa opetussuunnitelmaa, ja sen tarkoitus on saada oppilaat jaksamaan koko päivän ja olla osana tapakasvatusta. Jo peruskoulussa opetetaan terveellisiä ruokailutapoja ja kotimaisuuden suosimista, ja terveellinen lähiruoka onkin nykyään kasvava trendi. Lähiruoka voi tarkoittaa eri tilanteissa eri asioita; joillekkin läiruokaa on kaikki suomalainen ruoka, joillekkin vain muutaman kilometrin säteeltä saatava ruoka. Leipä - varsinkin itsetehty ruisleipä on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Kauppojen leipävalikoimasta pystyy tuoteselosteita lukematta päättelemään missä päin Suomea leipä on leivottu, esimerkiksi makeat limput tulevat lännestä, ohuet rieskat lapista ja erilaiset piirakat tulevat idän suunnalta.
Kaikissa Pohjoismaissa on hyvin samantapainen ruokakulttuuri keskenään, eikä maiden väliset erot ole suuria ilman tarkempaa vertailua. Suurin ero tulee esiin mausteiden käytössä, ja siinä Suomi häviää kaikille muille Pohjoismaille. Suomalaiset laittavat ruokaan vähemmän suolaa ja muita mausteita kuin muut pohjoismaalaiset. Myös makeita jälkiruokia suositaan Suomessa vähiten, ja sokerin ja rasvan käyttö on alhaisinta. Ruokaa kuvaavat sanat selkeä, yksinkertainen ja käytännöllinen pätevät myös ruuan esillepanossa sekä suomalaisessa keittiövälineiden muotoilussa. Tunnetuimpia tuotemerkkejä alalta ovat Iittala, Pentik ja Kaj Franckin.
Helsinki on yksi Euroopan kiinnostavimmista trenikaupungeista ruuan saralla monipuolisuutensa ja laajan tarjonnan ansiosta. Ravintolamaailmassa suomalaisten perinteiden taso vaihtelee, sillä ainakin pääkaupunkiseudulla koitetaan kovasti uudistaa perinteitä ja kokeilla uutta, kun taas joissain paikoissa näkyy selvästi suomalaisen ruuan tuntomerkit: rosoista "perusruokaa", jossa maut on selkeästi tunnistettavista. Ruokajuomana on usein hanavettä tai maitoa, joskus myös olutta. Käsityöläisyritykset ja pienpanimot ovat taas nousussa rikastuttamassa olutvalikoimaa. Ulkomaalaisia ihmetyttää muun suomalaisen ruuan rinnalla myös se, että täällä puhdasta makeaa vettä tulee hanasta, eikä se oikeastaan lopu koskaan.
Makupaloja Suomesta
Suomalainen ruokakulttuuri perustuu hyvin pitkälti perinteisiin ja luonnon makuihin ja vaikutteisiin. Monelle suomalaiselle sekä ulkomaalaisellekin parhaat ruokaelämykset tulevat juuri Suomen puhtaasta luonnosta. Luonto on joka paikassa lähellä, ja kuka tahansa saa mennä metsään keräämään marjoja ja sieniä, mikä on varsinkin ulkomaalaisille ihmetyksen aihe. Ruokakulttuuri on saanut vaikutteita naapurimailta, esimerkiksi jouluruuat ovat perintöä lännestä, ja pääsiäisen herkut idästä. Suomessa ruuanlaitto perustuu on puhtaisiin ja laadukkaisiin raaka-aineisiin, ja suomalainen ruoka kiinnostaa maailmalla juuri puhtauden ja tuoreuden ansiosta.
Suomessa harjoitetaan maataloutta maailman pohjoisimpana. Kasvukausi on lyhyt ja vuorokauden lämpötilaerot suuria, ja ne luovatkin yrtteihin vahvat aromit sekä marjoihin paljon ravintoaineita. Talvisiin ruokiin kuuluu sipulit, perunat, porkkanat ja lihapadat, kun taas kesällä nautitaan uuden sadon perunoista, makeista mansikoista ja herneistä. Talvisin mikään ei kasva pihalla, ja talvikauden ajaksi kasvatus siirtyy sähköistettyihin kasvihuoneisiin. Vuodenaikojen mukainen syöminen on vuosien saatossa vähentynyt, mutta vaihtelu näkyy silti vielä suomalaisessa ruuassa, paras esimerkki tästä on juurikin ne alkukesän uudet perunat.
Suomalainen perusruoka on terveellistä ja maailmalla tunnettua. Ruuasta saa kaikki tarvittavat ravintoaineet, ja lisäksi erityisruokavalioille löytyy Suomesta erittäin kattavasti vaihtoehtoja. Erityisruokavaliot ovat suuri osa Suomen ruokavientiä ja täällä valmistettuja tuotteita myydään eri puolilla Eurooppaa ja Amerikassa asti. Suomalaisten tutkimusten tulokset ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja, ja monet ulkomaalaiset erityisruokavaliolliset ovat saaneet paljon apua ja helpotusta suomalaisesta ruuasta ja Suomen luonnon antimista.
Suomessa ilmainen kouluruokailu on osa opetussuunnitelmaa, ja sen tarkoitus on saada oppilaat jaksamaan koko päivän ja olla osana tapakasvatusta. Jo peruskoulussa opetetaan terveellisiä ruokailutapoja ja kotimaisuuden suosimista, ja terveellinen lähiruoka onkin nykyään kasvava trendi. Lähiruoka voi tarkoittaa eri tilanteissa eri asioita; joillekkin läiruokaa on kaikki suomalainen ruoka, joillekkin vain muutaman kilometrin säteeltä saatava ruoka. Leipä - varsinkin itsetehty ruisleipä on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Kauppojen leipävalikoimasta pystyy tuoteselosteita lukematta päättelemään missä päin Suomea leipä on leivottu, esimerkiksi makeat limput tulevat lännestä, ohuet rieskat lapista ja erilaiset piirakat tulevat idän suunnalta.
Kaikissa Pohjoismaissa on hyvin samantapainen ruokakulttuuri keskenään, eikä maiden väliset erot ole suuria ilman tarkempaa vertailua. Suurin ero tulee esiin mausteiden käytössä, ja siinä Suomi häviää kaikille muille Pohjoismaille. Suomalaiset laittavat ruokaan vähemmän suolaa ja muita mausteita kuin muut pohjoismaalaiset. Myös makeita jälkiruokia suositaan Suomessa vähiten, ja sokerin ja rasvan käyttö on alhaisinta. Ruokaa kuvaavat sanat selkeä, yksinkertainen ja käytännöllinen pätevät myös ruuan esillepanossa sekä suomalaisessa keittiövälineiden muotoilussa. Tunnetuimpia tuotemerkkejä alalta ovat Iittala, Pentik ja Kaj Franckin.
Helsinki on yksi Euroopan kiinnostavimmista trenikaupungeista ruuan saralla monipuolisuutensa ja laajan tarjonnan ansiosta. Ravintolamaailmassa suomalaisten perinteiden taso vaihtelee, sillä ainakin pääkaupunkiseudulla koitetaan kovasti uudistaa perinteitä ja kokeilla uutta, kun taas joissain paikoissa näkyy selvästi suomalaisen ruuan tuntomerkit: rosoista "perusruokaa", jossa maut on selkeästi tunnistettavista. Ruokajuomana on usein hanavettä tai maitoa, joskus myös olutta. Käsityöläisyritykset ja pienpanimot ovat taas nousussa rikastuttamassa olutvalikoimaa. Ulkomaalaisia ihmetyttää muun suomalaisen ruuan rinnalla myös se, että täällä puhdasta makeaa vettä tulee hanasta, eikä se oikeastaan lopu koskaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti