Satupolku esikoululaisille

Pidimme tänään Annin, Heinin, Millan ja Marleenan kanssa ihan mahtavan ohjelmapalvelun esikouluikäisille lapsille!

Tehtävä oli siis pitää lapsille puolentoista tunnin mittainen satupolku, joka perustui johonkin satuun. Meidän satumme oli Frozen. Satupolku piti sisällään tarinan lukemista sekä aiheeseen liittyviä pelejä ja leikkejä.

Suunnitteluvaihe meni mielestäni hyvin, mitä nyt vähän panikoin kaksi viimeistä suunnittelupäivää... Mutta onneksi saatiin kaikki juuri ajallaan valmiiksi!

Toteutus sujui mielestäni ihan todella hyvin, paljon paremmin kuin ajattelin. Odotin, että lapset villiintyvät ihan joka välissä ja juoksevat ympyrää eikä heihin saa minkäänlaista kontrollia, mutta onnistuimme pitämään koko lauman kasassa ainakin suurimman osan ajasta. Erityisen hyvin onnistuimme mielestäni ajan käytössä ja ajan käytön suunnittelussa, ja jouduimme jopa jättämään muutaman leikin leikkimättä jotta tapahtuma ei veny liikaa. Parempi liikaa kuin liian vähän! Vahvimpina korjaamisen paikkoina jäi mieleen Kuka pelkää lumimiestä -leikissä sukkien pois ottamisen unohtaminen sekä tilanne, jossa jaoimme ensin lapset ryhmiin ja vasta sen jälkeen siirryimme salin toiselle laidalle, jossa jouduimmekin sitten jakamaan ryhmät uudestaan.

"Kuka on nähnyt Frozenin?"

Omalta osaltani onnistuin projektissa mielestäni ihan hyvin. Tykkään olla lasten kanssa ja tuntui luonnolliselta höpistä, heittäytyä ja kiinnostua esimerkiksi siitä mikä lemmikki lapsen isosiskon kaverin tädillä on. Yllätyin itse siitä, että keksin tilanteen vaatiessa, että miten saan lapset pysymään aloillaan. Esimerkiksi odotellessa muiden ryhmien kruunujen valmistumista, meidän ryhmässä koristeltiin yksi ylimääräiseksi jäänyt kruunupohja ryhmän yhteiseksi kruunuksi ja piirtelimme lattiansuojuspaperiin kukkia ja autoja. Lisäksi patjoilla melskanneet pojat olivat ihan aloillaan, kun sanoin että järjestetäänpäs kilpailu siitä, kuka pystyy olla kauiten paikoillaan ja ensimmäisenä paikaltaan liikkunut häviää pelin. Opin olemaan taas paremmim lasten kanssa ja ohjaamaan suurta määrää riehuvia lapsia. Opin myös soveltamaan aikatauluja ja ratkaisemaan pieniä käytännön ongelmia omatoimisesti. Projektista jäi tosi hyvä fiilis.

Anni, mä ja mun ihanat pienet vihreät

Koko kokonaisuus oli onnistunut ja tärkeintähän on se, että kohderyhmä oli tyytyväinen!